"MUISTA AINA KYSYÄ, ONKO SE MULLE OK."


1.9.2017

Digiboom, Telia Finland sekä Pelastakaa Lapset ry järjestivät yhteistyössä Lapsen ja nuoren oikeudet digimediassa – tilaisuuden 30.8.2017.

Aihe on tiukasti ajassa kiinni ja aiheuttaa harmaita hiuksia varmasti sekä lasten ja nuorten vanhempien päähän että digitaalisten palvelujen kehittäjille. Viihdeyhtiö Rovion edustaja, rautainen lakiosaaja Leena Kuusniemi kertoi, että maailmalla on 14 erilaista ikärajamallia, eli esimerkiksi saman pelisovelluksen lanseeraus eri maissa on haastavaa. On kuitenkin muistettava, että sen lisäksi että yrityksillä on vastuu eettisistä tuotantoprosesseista, yrityksillä on velvollisuus huomioida lasten oikeudet myös täällä Suomessa. Tekeillä olevan uuden tietosuoja-asetuksen tavoitteena on parantaa lasten suojaa esimerkiksi henkilötietojen käsittelyssä. Jos nykyisiä ikärajoja nostetaan lasten ja nuorten turvallisuuteen vedoten, lisääkö se silloin ”piilokäyttöä”? Nuoret luovat enemmän valeprofiileja ja tekevät verkossa entistä enemmän asioita vanhempiensa tietämättä. Esimerkiksi Whatsapp -sovelluksen virallinen ikäraja on 13v, mutta sitä käyttävät yleisesti jo ekaluokkalaisetkin yhteydenpitoon perheen ja kavereiden kanssa. Entä jos some ja nettiyhteisöt ovat nuorelle ainoa paikka, jossa hän tulee kuulluksi ja kohdatuksi?

(Leena Kuusniemi, Rovio)

 Pelastakaa Lapset ry:n Lapset ja digitaalinen media –tiimin asiantuntija Anniina Lundvall tyrmäsi ajatuksen nuorista yhtenä diginatiivien massana, sillä lapsilla on hyvin erilaiset lähtökohdat verkkoympäristössä toimimiseen niin taustan, osaamisen kuin vanhempien tuen suhteen. Hän kehottikin ottamaan lapset mukaan maailmojen luomiseen. Esimerkiksi Telia Finlandilla on Suomen Kantar TNS:n kanssa Children's Advisory Panel (CAP) -yhteistyöhanke, johon kuuluu noin 700 6. ja 9.luokkalaista nuorta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Hankkeeseen on lasten lisäksi osallistettu myös muita yhteistyötahoja, kuten kouluja ja lastensuojelujärjestöjä. Paneelissa nuoret saavat itse kertoa ajatuksiaan ja kokemuksiaan netin käytöstä.

(Anniina Lundvall, Pelastakaa Lapset ry)

Verkkoyhtiö Heimon toimitusjohtaja Jarno Alastalo puhui ihmisten kokemasta yksinäisyydestä ja siitä, ettemme ole riippuvaisia pelkästään älylaitteista, vaan niiden takana piilevistä yhteisöistä ja niiden tuomasta yhteyden kokemuksesta muihin ihmisiin. Kaikilla meillä ei ole luottamuksellista läheisverkostoa, jonka puoleen voi kääntyä, kun tarvitsee tukea tai haluaa jakaa kokemuksiaan. Mahdollisesti koettu häpeän tunne katoaa, jos muille jakamaamme tarinaan vastataan empatialla ja ymmärryksellä. Kun ihmiset kuulevat saman tarinan, samat aivojen osat aktivoituvat. Heimo on vertaistukeen pohjautuva keskusteluverkosto eikä keskustelijoiden joukossa ole ammattiauttajia. Se ei siis sovellu ainoaksi tueksi silloin, kun ihmisen hätä on akuutti.

(Jarno Alastalo, Heimo)

Tilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että estoja ja kontrollointia tärkeämpää olisi, että me vanhemmat opettaisimme lapsille ja nuorille keinoja toimia, jos törmäävät verkkoympäristössä johonkin häiritsevään tai pelottavaan. Leena Kuusniemen sanoin: ”Mikään ei ole niin näppärä kuin ihminen, joka yrittää päästä sinne minne ei pitäisi.” Lapset todennäköisesti kyllä päihittävät meidät vanhemmat niin halutessaan. Kun opetamme lapsillemme tunnetaitoja ja empatiaa, he oppivat tunnistamaan esim. nettikiusaamisen ja puuttumaan siihen tai kertomaan siitä vanhemmille.

Lastensuojelun Keskusliitto toteutti vuoden 2015 lopussa 13-17-vuotiaille lapsille ja nuorille kyselyn heidän yksityisyyden suojastaan sosiaalisessa mediassa. Kyselyssä kartoitettiin mm. niitä riskejä, joita lapsi tai nuori itse arvioi netin ja somen käytössä piilevän. Niihin pelkoihin joita he osaavat ennakoida, he pystyvät etukäteen varautumaan. Meidän vanhempien on kuitenkin tärkeää tietää ja tunnistaa myös ne riskit, joita lapsi tai nuori ei itse tiedosta, koska ne ovat tilanteita, joihin hänellä ei välttämättä ole vielä työkaluja. Vanhemmilla pitäisi olla aikaa ja kiinnostusta tutustua siihen, mitä nuori netissä tekee, kenen kanssa ja mitä tunteita se mahdollisesti herättää.

(Nuorten omia näkemyksiä somen riskeistä. Kirsti Pollari & Reetta Kallio, LSKL)

Lastensuojelun Keskusliiton kyselystä nousi nuorten omana toiveena selkeästi esiin toive siitä, että me vanhemmat muistaisimme aina kysyä lapselta tai nuorelta, onko ok julkaista heidän kuviaan tai tietojaan netissä. Tilaisuuden ”nuorison edustaja”, tubettaja  Henkka Remes vinkkasi myös, ettei meidän vanhempien pitäisi yrittää esittää nuoria. Se on nuorelle niiiin läpinäkyvää ja noloa :) 

Lisää aiheesta: